Tulevaisuus AVOinna

Tollerinomen pettymys unohtui tänään, kun nomeilimme vihdoinkin Oton kanssa onnistuneen koesuorituksen Pirkanmaan noutajakoirayhdistyksen kokeessa Sastamalassa. Koe käytiin kesän aikana tutuksi tulleissa lämpimissä olosuhteissa, mutta ukkosen jyrinä pysyi onneksi riittävän kaukana koemaastoista. Starttasimme iltapäiväryhmässä numerolla 13, ja kun olimme ilmoittautumispaikalla jo ennen yhtätoista jäi odotusaikaa ennen omaa vuoroamme useita tunteja. Kävin rannassa katsomassa kaksi aamupäiväryhmän suoritusta ja lähdin sitten Oton kanssa aikaa tappamaan. Kun ajelimme kohti Ellivuoren hiihtokeskusta, tunnistin yhtäkkiä tielle näkyvän Johannan edesmenneiden isovanhempien mökin, jossa en ollut käynyt ainakaan kymmeneen vuoteen. Pikaisella puhelinsoitolla sain Johannan serkkupojilta luvan mennä mökille Ottoa uittamaan. Tämä osoittautuikin erittäin mukavaksi tavaksi valmistautua suoritukseen. Heittelin Otolle dameja järveen ja sitten makailimme pitkään pihanurmikolla ja otimme rennosti. Koepaikalle palattuamme pääsimme melko pian siirtymään odotuspaikalle ja siitä sitten alas rantaan. Otto äänteli tässä vaiheessa hieman, mutta en tällä kertaa kiinnittänyt siihen suurempaa huomioita vaan pyrin säilyttämään tunnelman rauhallisena.

Koe alkoi lähetyspaikasta viistosti vasempaan veteen tulleella ykkösmarkkeerauksella, etäisyyttä oli ehkä 30 metriä ja näkyvyys oli matalan heiton sekä kaislikkoisen rannan takia rajoittunut. Yritin sijoittaa Oton jo lähetyspaikalla niin, että sillä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys heiton suuntaan ja taisin onnistuakin, koska Otto ui melko suoraviivaisesti lokille. Palautuksessa tuli oikeastaan kokeen ainoa isompi virhe, eli Otto hieman oikaisi rantaan ja palautti maata pitkin yleisöjoukon läpi pudottaen lokin ja jääden ravistelemaan. Sain käskemällä sen poimimaan riistan ja luovuttamaan nätisti, joten saimme jatkaa koetta. Seuraavaksi tuli toinen ykkösmarkkeeraus, nyt suoraan eteen lähetyspaikalta ja suunnilleen samalle etäisyydelle kuin ensimmäinenkin. Heitto näkyi hyvin, mutta matkalla oli taas kaislikkoa sekä aika tiheää vesikasvillisuutta, joten eteneminen ei ollut aivan helppoa. Tämän lokinkin Otto haki suoraviivaisesti ja palautti nätisti. Seuraavaksi otettiin rantavyöhykkeelle tehdyltä hakualueelta kaksi riistaa ylös, ja toisen palautuksen aikana ammuttiin laukaus kohti ohjausriistaa. Otto haki aika nopeasti ruudusta fasaanin ja lokin, joten pääsimme suorittamaan ohjaustehtävää. Ohjausriista oli noin 15 metrin päässä rannasta, hieman oikealle toisen markkeerausheiton suunnasta. Sain Oton ensimmäisellä käskyllä lähtemään hyvin oikeaan suuntaan, eikä ohjaustehtävä tuottanut meille mitään ongelmia. Lopuksi haettiin vielä hakualueelta toinen lokki sekä varis. Nyt Otto lähti pari kertaa hieman alueen ulkopuolelle, ensin metsään ja sitten järveen. Sain sen kuitenkin kutsuttua takaisin ja uusintalähetyksillä oikealle alueelle. Hakutyö hidastui loppua kohden ja pelkäsin sen jo hyytyvän lopullisesti. Onneksi Otto kuitenkin osoitti pelkoni aiheettomiksi palaten alueelta lintu suussaan vielä ne vaadittavat kaksi kertaa. Pääsimme siis jäljelle, joka kieltämättä jännitti aika paljon, Otto kun on kunnostautunut välillä paitsi hyvänä jäljestäjänä myös syömällä jäljestämänsä pupun. Viidestätoista koirasta jäljelle pääsi vain kaksi, ja ennen meitä vuorossa ollut labukka suoritti jälkiosuuden hyväksytysti. Otto kävi kanin haistettuaan aika kuumana jo ennen lähetystä, joten istutin sitä hetken lähetyspaikalla ja annoin sen hieman tasata kierroksiaan. Luvan saatuaan se säntäsi metsään täyttä vauhtia ja olin varma, että tuollaisessa vauhdissa poika ei kyllä jäljellä pysy. Pian kuitenkin kuulin tuomarin radiopuhelimesta viestin: "takaisin riista suussa". Harri yritti vielä hämätä väittämällä että toimitsija oli sanonut koiran syövän riistaa. Onneksi pian alkoi metsä rytistä, ja punakoneeni palautti pupun hyvällä vauhdilla loppuun asti. Tuntui aika mukavalta, harmitti oikeastaan vain se että taskussani ei ollut Otolle palkaksi mitään superherkkua jota se olisi kyllä urakastaan ansainnut.

Virallisesti ja hieman lyhyemmin koeselostus kuuluu näin:

"Haku: Melko hyvin alueella työskentelevä koira, joka löytää riistoja alueelta melko hyvään tahtiin.

Ohjattavuus: Etenee hyvin osoitettuun suuntaan.

Paikallistamiskyky: Suorittaa 1. markkeerauksen erittäin suoraviivaisesti, selvittää myös toisen ykkösmarkkeerauksen.

Riistan käsittely: Pudottaa riistan palautusmatkalla mutta tuo sen kuitenkin ohjaajan pyynnöstä. Muilla riistoilla koira käsittelee niitä mallikelpoisesti.

Jäljestämiskyky: Jäljestää kanin jäljen.

Muut ominaisuudet: Ääntelee hyvin lievästi kokeen alussa.

Yleisvaikutelma: Tasaisen varmasti tehtäviä suorittava koira, joka selviytyy kokeen tehtävistä hyvin.

Tuomari: Harri Siven
Tulos: ALO1"