Erinin vierailu luonamme venähti aika pitkäksi, mutta tänään vein sen takaisin kotiinsa. Perheen naiset kyllä olisivat olleet valmiita adoptoimaan Ertsun meille pysyvästikin. Yhteiselo koirien kesken sujui mainiosti, eikä tuo elämä kahden tollerin kanssa hullummalta tuntunut näin ihmisnäkökulmastakaan.
Koiranpalautusreissulta kiirehdin Helmisen Hannan tokotreeneihin, joista yritin saada viime hetken neuvoja mm. tuskaisen huonosti sujuvan luoksetulon pysäytyksen terävöittämiseen. Hannan ohje oli palata hieman takaisinpäin ja palkita Ottoa runsaasti ns. oikeasta ilmeestä ja reaktiosta käskyyn, eikä tuijottaa liikaa etujalkojen täydellistä seisahtumista. Palkkaamiseen ja koiran innostamiseen keskityimme muutenkin, niissä kun itselläni tuntuu olevan hieman puutteita. Ottoon olen kuitenkin tyytyväinen siinä suhteessa, että se keskittyi hyvin koko ajan vaikka aiemmin oli treenivuorossa ollut parhaita päiviään viettävä narttutolleri. Hyvän paikkamakuunkin Otto ehti tekemään, joten aika luottavaisin mielin odotan lauantain koetta vaikkakaan emme ole montaa treeniä ehtineet tekemään edellisen kokeen jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti