perjantai 26. maaliskuuta 2010

Kun mikään ei onnistu

Aamulenkin yhteydessä yritin tehdä Oton kanssa muutaman kokonaisen tokoliikkeen putkeen ja palkita vasta lopuksi. Aloitin noudolla, joka meni täysin pilalle. Otto ei noutokapulasta innostunut ja palautti sen vasta uusintakehotusten jälkeen toisesta laipiosta (vai mikä se osa siinä kapulan päässä on nimeltään?) retuuttaen. Pysähtyminen luoksetulon yhteydessä oli hidas, eikä seuraamisessa ollut tietoakaan oikeasta viretilasta tai katsekontaktista. Hienostipa alkoi valmistautumisemme huhtikuun kokeisiin!

Illalla oli tarkoitus hankkia hyvä fiilis Pirkan dameihin tekemällä onnistunut ohjausharjoitus Riitan ja Akan kanssa. Tuossa harjoituksessa epäonnistui suurinpiirtein kaikki. Otto oli kiinnostunut Akan ja treenipaikalla liikkuneiden koirien hajuista enemmän kuin dameista. Itse menetin hermoni, mikä näkyi välittömästi Oton suorituksen heikkenemisenä entisestään. Linjalla eteneminen tökki, pysäytyksistä ei tullut mitään jne. Nyt on taas sellainen hetki, että tekisi mieli lopettaa nometouhu kokonaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti