sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Rautaisannos tokoasiaa

Viikonloppu sisälsi roppakaupalla tokotietoutta. Lauantain olin kuunteluoppilaana Keuruun tokopäivässä, ja sunnuntaina käynnistimme oman pienen treenirinkimme maneesiharjoitukset.

Lauantain koulutus oli Keski-Suomen Kennelpiirin toko-jaoston järjestämä, ja kouluttaja Christa Enqvist on Suomen tokomaajoukkueen pitkäaikainen jäsen niin kilpailijana kuin joukkueenjohtajanakin. Christa aloitti parin tunnin luennolla, jossa korosti mm. mustavalkoisuutta eli sitä, että koiralle kulloinkin asetetuista kriteereistä pidetään ehdottoman johdonmukaisesti kiinni. Tokoharjoittelussa hän painotti intensiivisen tekemisen filosofiaa ja sitä, että koiralta on aina vaadittava täydellistä asennetta tehtävien suorittamiseen. Hän aloittaa usein treenin ns. asenteen nostatuksella eli jollakin hyvin motivoidulla vauhdikkaalla suorituksella ja siirtyy vasta sitten varsinaiseen vaikeampaan harjoitteeseen. Ehdottomasti kiellettyä on mm. maan haistelu ja kaikenlainen ääntely treenisession aikana. Viedessään koiran uuteen paikkaan harjoittelemaan Christa pitää tehtäviä helpottamalla aina huolta siitä, että koira onnistuu hyvin ja sen itseluottamus kohenee. Nomepuolellekin hyvin sopivia asioita käsiteltiin, mm. häiriöharjoituksia ja koiran "henkisten lukkojen" murtamista. Hirvittävän paljon hyvää asiaa tuli yhdeksän tunnin päivän aikana kuultua ja nähtyä, toivottavasti saan niistä edes jotain siirrettyä omaan tokoiluuni. Toisaalta tuli taas huomattua kuinka monta asiaa olisi voinut tehdä paljon viisaammin heti tokouran alussa. Kouluttaja sentään lohdutti meitä toteamalla, että kaikkea ei tarvitse tehdä viimeisen päälle jos tavoitteena on esim. VAIN tottelevaisuusvalion arvo :) Suosittelen ehdottomasti Christan koulutuksia kaikille tokosta kiinnostuneille, jos vain tilaisuus tulee.

Tänään vedimme koulutusohjaajakurssilla syntyneen porukan kanssa pitkän tokoharjoituksen maneesissa, ja olen Oton osalta tyytyväinen sen hyvään keskittymiseen ja asenteeseen useista häiriökoirista ja uudesta oudosta paikasta huolimatta. Hevosenjätöksiäkään se ei haistellut eikä maistellut yhtään, joten ainakin meille maneesi sopii harjoituspaikaksi. Ruudun alkeisharjoitukset menivät hyvin, samoin olin näkevinäni mikroskooppisen pientä edistymistä asennonvaihdoksissa paikallaan (kaukokäskyjen alkeisharjoituksia). Piippaaminen pysyi kohtuullisesti kurissa, paitsi lopuksi tehdyssä paikkamakuussa. Toivottoman kauan hinkkaamiini liikkeestä seisahtumisiin ja maahanmenoihin sain vähän uusia vinkkejä, jotka toivottavasti saavat kehitystä aikaan. Liikkeestä istuminen taas yllätyksekseni meni hienosti. Töitä on kaiken kaikkiaan runsaasti edessä, vaikka emme tva:ta kummemmista tulevaisuudentavoitteista haaveilekaan..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti