Blogipäivitykseni ovat jääneet muiden kiireiden jalkoihin, mutta yritän pikaisesti muistella mitä Otolle on tapahtunut kevään aikana. Vihtavuoressa kävimme viikko sitten pentutreffeillä, ja kaikki kahdeksan Oton ensimmäisen pentueen jäsentä omistajineen olivat paikalla. Erittäin mukava oli todeta niin pennut kuin omistajatkin reippaiksi ja täysipäisiksi henkilöiksi. Isukista ohjaajineen ei sitten voikaan sanoa samaa, demotreenissä kun piti näyttää taitojamme niin Ottoa ei olisi vähempää voinut kiinnostaa damien noutaminen. Aiempien vuosien perusteella osasin jo vähän odottaakin, että keväällä ei työmotivaatio välttämättä ole kohdallaan.
Pari melko onnistunuttakin nometreeniä olemme saaneet aikaiseksi, niin että ajattelin jopa ilmoittaa Oton "omaan" kokeeseemme toukokuun loppupuolella. WT-starttiakin harkitsin, mutta siinä lajissa todennäköisyys tuloksen saamiseen taitaa hitaalla ja äänekkäällä koiralla olla aika pieni. Tosin nomepuolellakin toiminta riistalla pitää vielä talven jäljiltä viritellä kuntoon, eikä olisi pahitteeksi myöskään oppia edes välttävästi työskentelemään kun toinen koira on samalla hehtaarilla. Tokopuolella talvitreenit jäivät lähes tekemättä, joten siirrän koestarttitavoitteemme syksyyn. Tollereiden tokomestaruus lokakuussa voisi olla oiva paikka voittajaluokan debyyttiimme. Mejäilemäänkin pääsisi jo, mutta kalenteriini ei oikein mahdu sen lajin kokeita ennen syksyä, kotonakin kun olisi enemmän kuin tarpeeksi tekemistä. Harjoitteluun täytyy kuitenkin yrittää löytää aikaa.
Otsikon mukaisia pääsiäiskuulumisia vielä lopuksi: Otto esiintyi Lahti KV:n näyttelykehässä Emilian jh-koirana hienosti, mutta handlerin huonon hampaiden näyttämisen takia ilman sijoitusta. Seuraavan päivän SM-osakilpailuun tyttö vaihtoi rotua, ja bichon frisen kanssa tulikin voitto!
Oi, pidän tästä suuresti. Hienosti kirjoitettu.:)
VastaaPoista