kuva: Redadict/Annina NurmikiviJärjestyksessään jo toinen perinteinen Redadict ja Siipiveikon -kenneleiden koulutusviikonloppu järjestettiin Inkoon Västankvarnissa. Perjantaina osa koirista harjoitteli agilityä, ja lauantaina sekä sunnuntaina sitten keskityttiin nomeharjoitteluun Tuomisen Katin ja Petrin ohjauksessa. Kati vastasi aivan nuorimpien koirien koulutuksesta, ja Oton kanssa olimme Petrin ryhmässä jonka koirat olivat suunnilleen taippari- tai nomen alokasluokan tasoa. Lauantaina mukana oli myös vähän kokeneempi konkari Rasmus näyttämässä mallia meille muille.
Lauantaina aamupäivällä harjoittelimme ohjausta, pääasiassa eri versioita koiran opettamisesta etenemään suoraa linjaa joko eteen tai taaksepäin. Ryhmä selviytyi harjoituksista hyvin, vaikka Otto saikin lempinimen Ärripurri karattuaan vierestä lähetetyn koiran kimppuun. Iltapäivällä keskityttiin hakuharjoitteluun, joka osoittautui haasteelliseksi ryhmän nuorimmille koirille. Otto selvitti hakutehtävät hyvin, joten itse lopetin päivän treenit suhteellisen tyytyväisenä. Otto kyllä esitteli huonoja tapojakin yrittämällä taas karata pari kertaa vierestä lähteneen koiran perään. Illalla juhlimme vuoden aikana valioituneita koiria Ottoa ja Jingiä täytekakulla ja taipumuskokeen läpäisseet Ilo, Nitro ja Otto saivat hienot uudet wt-hihnat.
Sunnuntaina paistoi edelleen aurinko, mutta mieli mustui silti päivän edetessä. Otto oli ilmeisesti edellisen päivän harjoituksista sen verran väsyksissä, että ei enää jaksanut keskittyä harjoitusten suorittamiseen. Aamu alkoi helpolla lähihakuharjoitteella, jossa Otto karkasi täysin hallinnastani. Sitkeästi jatkoin vielä markkeeraustehtävään, jossa huono käytös jatkui ja päättyi lopulta paukkuun karkaamiseen toisen koiran vuorolla sekä omien hermojeni pettämiseen. Henkisesti päivästä jäi itselleni erittäin huono olo juuri sen takia, että en hallinnut omaa käytöstäni vaan purin turhautumiseni koiraan joka kuitenkin varmasti yritti parhaansa. Hieman lohtua sain iltapäivän päätteeksi tehdystä nometokoharjoituksesta, jossa saimme vielä Oton kanssa onnistuneen suorituksen ennen kotimatkaa. Nyt lienee peiliin katsomisen paikka ja ehkä pieni syysloma nometouhuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti