Pupujäljellä

Eilen laahasin pikkuista kania metsässä parisataa metriä, ja hain sitten Oton kokeilemaan jäljestystä pitkästä aikaa. Tyhmyyttäni vedin jäljen vastatuuleen, joten Otto jäljesti ilmavainulla todella vauhdikkaasti ja aikamoista siksakkia tehden. Pupu kuitenkin löytyi, ja palautui hienosti käteen asti. Nyt pitäisi saada jostakin sellainen keskikokoinen kani, tämän pikkuisen yksilön lisäksi pakastimestamme löytyy nimittäin vain kaksi jättisuurta pitkäkorvaa, joita Otto ei ainakaan viime syksynä suostunut suussaan kantamaan.