Sittenkin luolakoiraksi?

Viikonloppuna lenkkeillessämme löysimme kiviröykkiön, jonka uumenissa jäljistä päätellen majoittui supikoiria. Otto innostui tutkimaan koloja niin raivokkaasti, että mukana olleen luolaspesialistin, eli perheen terrierin kanssa tuli melkein tappelu luolaan pääsemisestä. Onneksi Otto on sen verran isokokoinen, että luolaan se ei kaivamisenkaan jälkeen mahtunut. Nomeharjoittelussa saavutimme edistysaskeleen, kun Oton pysäyttäminen pillillä eteenmenon aikana onnistui. Treenasimme myös sivusuuntia, joissa oli havaittavissa pientä ennakointia, eli Otto ryntäsi liikkeelle heti käden heilahdettua, odottamatta sanallista käskyä.